Kuunvaihde ja uudet haasteet
Olen aikaisemmin kirjoittanut vuoden 2016 minimalismihaasteestani. Kesäkuussa homma ei mennyt ihan putkeen. Nyt heinäkuussa valitsin haasteekseni kaksi asiaa: juon päivässä 2-3 litraa vettä ja en osta mitään uutta (lukuun ottamatta päivittäistavaroita).
Olin laittanut kännykkääni vedenjuontimuistutuksia 1,5 tunnin välein, jolloin join parista kolmeen desiä vettä. Kun lähdin ulos, pidin mukanani rakasta uutta vesipulloani.
Tehtävä osoittautui suorastaan naurettavan helpoksi ja sain suunnitellun vesimäärän juotua melkein joka päivä. Vessassa piti tietysti ravata entistä useammin ja välillä vesipullon täyttämiseksi piti käydä erikseen hanalla jossain, mutta se ei tuntunut vaikealta.
Olen aiemmin sanonut olevani riippuvainen shoppailusta, mutta Älä osta mitään -haaste osoitti, ennen ole yhtään niin riippuvainen kuin olen luullut. Selvisin koko heinäkuun ilman yhtä ainuttakaan ylimääräistä ostosta. Tilannetta tosin helpottivat kesäkuussa ebay:sta tilaamani washi-teipit ja tarrat, jotka tulivat postissa.
Otin käyttöön toivelistan, johon kirjoitin kaikki jutut, jotka haluaisin ostaa. Jos toive kestää aikaa, saan ostaa sen. Jos into johonkin tavaraan taas häviää, hyvä ettei tule ostettua ylimääräistä.
Olen todella innoissani elokuusta, sillä päätin toteuttaa joogahaasteen! En tarkkaan tiedä vielä, millaisen, mutta kuitenkin. Ehkä etsin jostain valmiin haasteen ja muokkaan sitä mieleisekseni tai sitten kehittelen ihan oman ohjelman. Joogaan muutenkin ainakin vähäsen joka päivä, joten kynnys joogahaasteelle on aika matala. Silti vähän jännittää. Onhan jooga kuitenkin tavallaan liikuntaa, ja minähän en liiku. Ainakaan useammin kuin kerran viikossa.
Lääkäri epäili minulla kaksisuuntaista mielialahäiriötä, koska energiani on niin kausittaista. Esimerkiksi tänään on hyvä päivä. Asiat, kuten budjetin päivittäminen ja ruoanlaitto tuntuvat ihan hyviltä eivätkä aiheuta tuskaisuutta. Joinakin toisina päivinä olen kuitenkin niin passiivinen, etten jaksa yhtään mitään. En kuitenkaan täytä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kriteerejä riittävissä määrin. En ole niin maaninen kuin pitäisi. Mikä on varmaan ihan hyvä asia.
Viime aikoina olen alkanut epäillä energiavaihteluni johtuvan muun muassa liikunnan satunnaisuudesta. En tällä hetkellä ole kuitenkaan varma, kumpi on muna ja kumpi kana. Olen utelias näkemään, mitä päivittäinen jooga tekee energialleni. Epäilen, että edessä on pelkkiä hyviä kokemuksia. Jooga on itselääkintää parhaimmillaan.
Olin laittanut kännykkääni vedenjuontimuistutuksia 1,5 tunnin välein, jolloin join parista kolmeen desiä vettä. Kun lähdin ulos, pidin mukanani rakasta uutta vesipulloani.
Tehtävä osoittautui suorastaan naurettavan helpoksi ja sain suunnitellun vesimäärän juotua melkein joka päivä. Vessassa piti tietysti ravata entistä useammin ja välillä vesipullon täyttämiseksi piti käydä erikseen hanalla jossain, mutta se ei tuntunut vaikealta.
Olen aiemmin sanonut olevani riippuvainen shoppailusta, mutta Älä osta mitään -haaste osoitti, ennen ole yhtään niin riippuvainen kuin olen luullut. Selvisin koko heinäkuun ilman yhtä ainuttakaan ylimääräistä ostosta. Tilannetta tosin helpottivat kesäkuussa ebay:sta tilaamani washi-teipit ja tarrat, jotka tulivat postissa.
Otin käyttöön toivelistan, johon kirjoitin kaikki jutut, jotka haluaisin ostaa. Jos toive kestää aikaa, saan ostaa sen. Jos into johonkin tavaraan taas häviää, hyvä ettei tule ostettua ylimääräistä.
Olen todella innoissani elokuusta, sillä päätin toteuttaa joogahaasteen! En tarkkaan tiedä vielä, millaisen, mutta kuitenkin. Ehkä etsin jostain valmiin haasteen ja muokkaan sitä mieleisekseni tai sitten kehittelen ihan oman ohjelman. Joogaan muutenkin ainakin vähäsen joka päivä, joten kynnys joogahaasteelle on aika matala. Silti vähän jännittää. Onhan jooga kuitenkin tavallaan liikuntaa, ja minähän en liiku. Ainakaan useammin kuin kerran viikossa.
Lääkäri epäili minulla kaksisuuntaista mielialahäiriötä, koska energiani on niin kausittaista. Esimerkiksi tänään on hyvä päivä. Asiat, kuten budjetin päivittäminen ja ruoanlaitto tuntuvat ihan hyviltä eivätkä aiheuta tuskaisuutta. Joinakin toisina päivinä olen kuitenkin niin passiivinen, etten jaksa yhtään mitään. En kuitenkaan täytä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kriteerejä riittävissä määrin. En ole niin maaninen kuin pitäisi. Mikä on varmaan ihan hyvä asia.
Viime aikoina olen alkanut epäillä energiavaihteluni johtuvan muun muassa liikunnan satunnaisuudesta. En tällä hetkellä ole kuitenkaan varma, kumpi on muna ja kumpi kana. Olen utelias näkemään, mitä päivittäinen jooga tekee energialleni. Epäilen, että edessä on pelkkiä hyviä kokemuksia. Jooga on itselääkintää parhaimmillaan.
Kommentit
Lähetä kommentti