Sammakon vuosi

Tänä vuonna aion syödä sammakoita.

Ehkä olet kuullut englanninkielisen sanonnan ”eat the frog”. Sitä käytetään ajanhallinta- ja ajankäytönsuunnittelupiireissä. Se tulee Brian Tracyn kirjoittamasta kirjasta nimeltä Eat That Frog! - Get More of the Important Things Done Today.

Vaikka en olekaan lukenut kyseistä kirjaa, katsoin netistä, että Brian Tracyn idea on jotakuinkin seuraavanlainen:

Koska et kuitenkaan pysty tekemään kaikkea, jos keskityt vain yhteen tärkeimpään tehtävään, se riittää ja saavutat tavoitteesi.

Brian Tracy nojaa teoriassaan Vilfred Pareton kehittämään 80/20-sääntöön, jonka mukaan 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä. Kun tätä sovelletaan omaan tehtävälistaan, voidaan sanoa, että 80 % tyytyväisyydestä tai tuloksista elämässä seuraa 20 %:sta tehtäviä siinä listassa. Toisin sanoen sinulla on joku yksi tai ihan muutama tehtävä, joiden intuitiivisesti tiedät vievän sinua kertaheitolla eteenpäin aimo harppauksen, kun taas muut tehtävät saattavat olla vain pientä puuhastelusälää, joista ei tule sellainen olo, että olisi saanut mitään aikaiseksi.

 

Mutta mitä jos sammakko ei halua tulla syödyksi?


Oletko koskaan kokenut päivän päätteeksi, että olet tehnyt koko päivän asioita, mutta et kuitenkaan saanut mitään tehtyä? Se johtuu siitä, että et ole tehnyt sitä tärkeintä asiaa. Olet tehnyt kaikkea muuta. Onnistumisen kokemus tulee kuitenkin siitä, että saat eteenpäin sitä yhtä projektia, jota välttelet.

Brian Tracyn mukaan ihmiset välttelevät usein juuri sitä 20 %:a eli juuri niitä tärkeimpiä tehtäviä, joista seuraisi heille eniten tuloksia, hyötyä ja kasvua. Siksi hän kutsuu niitä sammakoiksi, jotka pitää vaan syödä. Jos syö päivän alussa sammakon, koko loppupäivä on sen jälkeen pelkkää juhlaa.

En ole koskaan sietänyt epämukavuutta kovin hyvin, mutta viime aikoina olen petrannut siinä. Nyt on tullut aika nostaa panoksia. 2023 on Sammakon vuosi. Aion syödä sammakon joka päivä. Työpäivinä sammakko liittyy työhön, vapaapäivinä muihin asioihin, esim. kotiin, parisuhteeseen tai lapseen. En syö sammakkoa, jos hoidan lasta kotona tai jos hän, minä tai mieheni olemme sairaana.

Innostuin haasteesta, koska tuntuu, että se voi viedä minut tosi pitkälle, jos sitoudun siihen. Vuoden päätteeksi toivon, että sammakon syömisestä on tullut jo tapa, jolloin jatkan sitä sen jälkeenkin.


Tässä lyhyt esimerkkilista omista sammakoistani:

- Yrityksen verotuksen ja talouden opiskelu

- Kurssitehtävien tekeminen

- Kirjahyllyjen uudelleen järjestely

- Häkkivaraston tyhjennys ja uudelleen järjestely

- Jonkin matkan valmistelu, suunnittelu ja toteutus

- Omien nettisivujen julkistus

- Maalaus


Tätä kirjoittaessani olen syönyt sammakoita jo viikon ajan. Olen myös ajatellut tätä haastetta paljon. Jaan tässä nyt joitakin siitä heränneitä ajatuksia.

Sammakoiden syöminen on vaikeaa. Se on rankkaa. On henkisesti raskasta tehdä juuri sitä vaikeinta. Tämän helpottaminen ja automatisoiminen on koko haasteen pointti, mutta alussa se on vaikeaa. Minusta tuntuu tärkeältä tasapainottaa sammakon syömisen vaikeutta jollakin hauskalla tekemisellä. Siksi ajattelin antaa itselleni luvan tehdä sammakon jälkeen jotain rentoa ja mukavaa.

Siitä huolimatta olen uskomattoman hyvä välttelemään sammakoita, vaikka tiedänkin, että olen sitoutunut syömään ne. Ennen kuin istun alas tekemään SITÄ, tuntuu tärkeältä, että työpiste on siisti, aamujumppa on tehty, kupissa on teetä, sytytetty kynttilä luo tunnelmaa, jalassa on villasukat, jotka pitää hakea vaatekaapista, taustalla soi rentouttava musiikki ja hups, onkin jo lounasaika. Ihan käsittämätöntä. Voisin vain syödä sammakon ja sitten rentoutua hyvän mielen ja luvan kanssa, mutta ei. Sammakon syöminen jää silti viime tippaan.

Osaan myös vältellä sammakkoa samaan aikaan, kuin kuvittelen jo syöväni sitä. Tarkoitukseni on lukea ennakkoverosta, mutta eksynkin selaamaan OmaVeron jotain random välilehteä, joka ei liity mihinkään. Tai tarkoitukseni on maalata hahmolle kasvot, mutta päädynkin maalaamaan taustaa. ”Minähän maalaan!” kerron itselleni, mutta se pahimman makuinen sammakko kurnuttaa edelleen edessäni.

Olen kuitenkin saanut sammakot jotenkuten syötyä nyt viikon putkeen. Olen huomannut, että sammakon syöminen vaikuttaa todellakin niin, että sen jälkeen mikään ei enää tunnu niin pahalta. Huomaan tekeväni helpommin sellaisia asioita, jotka olisivat ennen tuntuneet paljon vaikeammilta.

Olen kohdannut myös pelkoa. Sammakon syöminen laittaa asiat liikkeelle, ottaa taakan pois harteilta. Mitä jos saan oikeasti suuret projektini vihdoin tehtyä tai ainakin saan niitä merkittävästi edistettyä? Mitä sitten? Esimerkiksi taideyrittäjyys ja taiteella itseni elättäminen on lapsuuden haaveeni. Pelottaa, mitä tapahtuu, jos se oikeasti toteutuu.

20/80- ja sammakkoajattelua on myös pilkahdellut muilla elämän osa-alueilla, esimerkiksi ruoanlaitossa tai siivouksessa. Mikä on se tämän ruoan tai siivouskerran vaikein ja inhottavin 20%? Aloitan siitä.

Sammakkoajattelussa tulee varmaan eteen myös haasteita, ja tehtävää pitää tarkentaa tai soveltaa. Olen esimerkiksi huomannut jo sellaisen seikan, että välillä sammakko voi olla myös joku tosi mukava asia, jota on vältellyt vaikkapa syystä, että tuntuu syylliseltä antaa itselleen lupa moiseen.

Saa nähdä, mitä vuosi tuo tullessaan!

Onko sinulla projektia, haavetta tai tavoitetta tälle vuodelle? Kerro kommenteissa!

Kommentit

Suositut tekstit