Merkkejä ja sattumia

Kuuntelin eilen Himocast-podcastin jaksoa "Miksi miehet on outoja?" ja jakson lopussa kuulin jotain tuttua. Kaisa Merelä ja Jenni Janakka kävivät jokseenkin seuraavanlaisen keskustelun:

"Mut sit myös se, et outo vai aito? 

Tää on kiinnostava, koska mun mielestä aidosti oudot tai oudosti aidot ihmiset on ihania! Ne on tosi virkistäviä ja inspiroivia. Ne ei oo jotenki fakkiintunu semmoseen tarinaan, mitä ihmisen kuuluis olla vaan ne on jotenki omia itsejään ja sehän on jotenki raikasta ja ihanaa. 

Ja sit ku itehän aina kokee olevansa aidosti outo. 

Mut mä oon tosi oudosti aito."

Blogini mainittiin!!! Jee!! Tai siis, öö… blogini nimi mainittiin. Kaisa ja Jenni tuskin ovat tietoisia tämän blogin olemassaolosta. Enkä usko, että kumpikaan heistä ohjelman nauhoitusten jälkeen sanoi toiselle, "Hmm, kuulostipa hyvältä tuo sanapari 'aidosti outo'. Pitäisikö googlettaa se ja katsoa, onko sen nimistä blogia olemassa? Siellä on varmaan meille jotain syvällisiä viestejä - mul on sellainen tunne."

Minut tuntevat ihmiset tietävät, että en usko sattumaan. En usko, että asiat randomisti sattuvat tapahtumaan yhtä aikaa ilman, että sillä on mitään syvällisempää merkitystä. Aina kun kohtaan jonkun tällaisen "yhteensattuman", minulle se on merkki universumilta.

Mutta merkki mistä, onkin ihan toinen kysymys. Teal Swan sanoo flow:sta kertovassa videossaan synkronisiteetin (eli yhteensattuman) olevan merkki siitä, että on flow-tilassa eli niin sanotusti oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja vielä kaiken lisäksi oikeassa mielentilassakin. Kaikki elämän palikat ovat kohdillaan ja ihmeet ovat mahdollisia. No, en tiedä, mutta merkki flow-tilasta yhteensattuma ainakin Teal Swanin mukaan on. Ja flow-tila taas on merkki siitä, että ihminen on linjassa oman totuutensa ja tarkoituksensa kanssa.

Se, että kuulin sanaparin "aidosti outo" Himocastissa saattaa tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että minun kannattaa jatkaa sekä kyseisen podcastin kuuntelemista että blogini kirjoittamista. Mutta minäpä pistän vielä paremmaksi ja kirjoitan blogiini postauksen Himocastista ja tästä yhteensattumasta eli yhdistän nämä kaksi asiaa samaan pakettiin. Katsotaan, millainen manifestaatio tästä oikein seuraa! 

Voisin viedä ajatuksen pidemmälle ja kysyä itseltäni, miksi minun on tarkoitus kuunnella Himocastia ja kirjoittaa tätä blogia. Onko minun tarkoitus saada tietää lisää seksuaalisuudesta? Integroida seksuaalisuutta omassa elämässäni? Kirjoittaa seksuaalisuudesta? Kirjoittaa kirja seksuaalisuudesta? Tehdä oma - erilainen - podcast seksuaalisuudesta ja kirjoittaa siitä? 

Tällaiset kysymykset jäävät minulla aina ajatusleikin tasolle, sillä en mitenkään voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Varmasti tiedän vain sen, että palaan kirjoittamaan tätä blogia vielä uudestaan ja kuuntelen todennäköisesti uudestaan myös Himocastia. 

---

Blogini toistaiseksi kenties ainoa postaus seksuaalisuudesta:
Tuulen kannattelema - kokemuksia seksuaaliterapiasta

Himocast-podcastia voi kuunnella Spotifysta.

Kommentit

Suositut tekstit